Wanha Peltola
Finnish English Estonian French German Italian Russian Swedish

 

Historia

Peltola on osa Ristiinan arvokasta kartano-, rustholli- ja pappilaperinnettä. Alkujaan tällä paikalla sijainnut Rikantila-niminen kruunun ratsutila (rustholli) mainitaan kirkonkirjoissa ensi kertaa vuonna 1726. Tilan ovat omistaneet ainakin Kelcka-, Forselius-, Rikman-, Stålhahne-, Lizelius-, Lavikka-, Nygren-, Savenius- ja Brunou-sukujen edustajat.

Peltola-nimen tila sai virallisesti vuonna 1897, jolloin tilan omistivat Lina ja Alexander Brunou. Heidän omistajuutensa tilaan kesti yli viisikymmentä vuotta, vuodesta 1893 Linan kuolemaan 1944. Heidän uurastuksensa ansiosta tila kukoisti: Yli 600 hehtaarin maapinta-alalla oli metsää ja viljelysmaata ja 27 maatilarakennusta. Tilalla oli lypsykarjaa, sikoja, lampaita, kanoja ja hevosia.

Tilalle asetuttuaan Brunout perustivat puutarhan päärakennuksen yhteyteen. Puutarhassa oli runsaasti omena-, päärynä- ja kirsikkapuita sekä marjapensaita. Puutarhaa ympäröi joukko tammia, lehmuksia, sebramäntyjä ja Siperian kuusia. Puutarhan keskelle Brunout istuttivat Vitiäinen-järven rannan suuntaan johtavan sireenikujan, joka tänään on yksi tunnetuimmista Peltolan erityispiirteistä.

Maatilan tarvitsema koneistaminen alkoi vuonna 1895, jolloin Brunout hankkivat puimakoneen ja viskuu- ja puistelukoneen. Ensimmäisen puhelinkoneensa johtoineen tila sai 1893. Tätä seurasivat muut hyödyllisyysvälineet kuten vuonna 1900 hankittu tilan ensimmäinen vellikello, Kaarlo-pojalle hankittu pyörä vuonna 1911 ja tilan autokantaan siirtänyt T-Ford vuonna 1925.

Nykyisen päärakennuksen vanhin osa on rakennettu Lavikkojen toimesta vuonna 1830. Saveniuksien aikana (vuodet 1855-1893) rakennus sai eteläpään lisäosan, jonka Brunout saattoivat loppuun vuonna 1899. Tällöin rakennus sai myös silloisen bees-värinsä.

Nykyisellään päärakennus koostuu kahdesta salista, keittiöstä, herrain huoneesta sekä neljästä muusta huoneesta. Päärakennuksen yhteydessä on vaunuvaja aittoineen ja Vitiäinen-järven rannassa löylyistään tunnettu hirsisauna.

 


Helena ja Teijo Turkki omistivat Peltolan vuosina 1992-2010. He loivat käsitteen Wanha Peltola ja heidän aikanaan Peltola tuli tunnetuksi juhlien ja yksityistilaisuuksien pitopaikkana.

Vuonna 2010 Helena ja Teijo Turkki myivät Peltolan Kristiina Söderströmille ja Jari Järviselle. Vuodesta 2010 Peltola on toiminut suosittuna kesä- ja tilausravintolana ja erilaisten tapahtumien pitopaikkana.

suomi